Hop, hop!

Itse aina paasaan, että kyllä yrittäjänä pärjää, vaikka ei olekaan työnarkomaani. Aina ei tarvitse vetää tuhatta ja sataa. Jos ei ole tänään deadline, ei kannata väkisin kirjoittaa. Ajan mittaa kuitenkin käy niin, että hommat kasaantuvat, jos viettää työpäivänsä esimerkiksi seuraavasti.

Klo 8.30 Konalan S-Market: Jaahas, mitäs kivaa täältä lehtihyllystä löytyy? Teinilehtiä ja uusi terveyslehti. Tällä kertaa otsikolla Koko perheen Terveys. Näköjään näitä myydään hyvin, kun uusia tulee koko ajan. Luen koko lehden, ja sen reunat menevät vähän ryppyyn. Onneksi kukaan ei huomaa. Luen lehtiä salaa ilmaiseksi puolisen tuntia.

Klo 9.55 avaan tietokoneen. Hmm… Facebookissa on tänään tosi paljon mielenkiintoisia ryhmiä ihmisillä. Niin mielenkiintoisia, että eka työtunti meneekin sitten mukavasti. Ja onkohan Lemmikki-palstalla mitään ihania kissoja? Testaa mikä kasvi olisit. Pakko saada tietää! Olen auringonkukka. Jee.

10.45 Ainiin, taisin ostaa marketista poikkeuksellisesti Iltiksen. Täytyykin heti lukea. Perehdyn Ilona-liitteeseen. Aika kamala tuo Vesa Keskisen kännykkäkotelo. Tämänhän on mun työtä hei, lehdistöseuranta on tosi tärkeää. Ja työpäivä on jo miltei puolessa. Pitää syödä varmaan lounasta kun niin nälättää tämä rehkiminen. Ja lounas pitää valmistaakin, koska täällä kotitoimistossa eri ole lounasravintolaa.

11.30 Rupeiskohan tekemään töitä? Ei nyt huvita. Surffaan netissä. Sitten keksin! Taustatyö erästä juttua varten vaatii yhden kirjan lukemista. Ja senhän voi tehdä omassa sängyssä. Kotitoimisto on niin kiva.

13.00 Nukahdan. Makaan kirja naamallani puoli tuntia, kunnes havahdun keittämään kahvia.

14.30 Juon kahvia. Luen naistenlehtiä. Kamalaa hömppää monet jutut, mutta toisaalta hienoja kuvia ja upeita taittoja. Ja minähän olen hömpän ystävä, joka on kirjoittanut juttuja lehteen mm. aiheesta keppihevosharrastajien treenit, gekkoliskon vauva-aika ja rotta-agility.

15.00 Nyt olen kirjoitusvireessä. Avaan Wordin. Kirjoitan juttuani pää sauhuten, kunnes huomaan että lapsi pitää hakea hoidosta. Tehokasta! Tunnissakin ehtii näemmä. Pitää kyllä myöntää, että seitsemässä tunnissa ehtii vielä enemmän.